Suurpellon alueen rakentaminen puhuttaa netissä
26.8.2010Suurpellon alueen rakentaminen puhuttaa netissä
Länsiväylä, 25 elo 2010, 17:-
Länsiväylän nettisivujen keskusteluissa on pohdittu Suurpellon alueen rakentamista. Kommenteissa ihmetellään mm. omakustannushintaan rakennettavien talojen kalleutta ja surkeita liikenneyhteyksiä.
Hannu Vepsäläinen toteaa kommentissaan, että maankäytöstä vastaavat porvaripuolueet ovat estäneen tehokkaan maapoliitikan eli lain mukaisen lunastusmahdollisuuden käytön. Näin maanomistajat pääsevät rikastumaan asunnontarvitsijoiden kustannuksella. Espoo on Vepsäläisen mielestä ainutlaatuinen kunta Suomessa siinä mielessä, että se on antanut kaavoitusvallan maanomistajille ja suurille rakennusliikkeille.
©Esmerk
Suurpellon varhaiskasvatuspaikkojen tarve kasvussa
26.8.2010Suurpellon varhaiskasvatuspaikkojen tarve kasvussa
Länsiväylä, 25 elo 2010, 5:-
Espoon varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee 26.8.2010 esitystä, jossa Suurpellon alueelle ei ole luvassa neuvolaa. Tätä perustellaan palveluverkon uudistukseen liittyvällä neuvolatoiminnan tehostamisella.
Päiväkotipaikkojen tarve Henttaa-Suurpelto-alueella sen sijaan on aikaisempia arvioita suurempi. Suurpeltoon nousevaan lastentaloon on tulossa tiloja kokopäiväryhmälle. Suurpellon päiväkoti rakennetaan vuosina 2011-2012, ja sen kustannusarvio on 4 milj. euroa.
©Esmerk
Sata pientalotonttia myyntiin tai vuokralle Espoossa
26.8.2010Sata pientalotonttia myyntiin tai vuokralle Espoossa
Länsiväylä, 25 elo 2010, 3:-
Espoon tuo loka-marraskuussa 2010 myyntiin tai vuokrattavaksi 109 pientalotonttia. Tarkempi hakuaika ilmoitetaan myöhemmin. Tontit arvotaan hakemuksen jättäneiden kesken.
Tontteja on tarjolla mm. Tillinmäessä, Vanttilassa, Lasilaaksossa, Järvenperässä, Pitkäniityssä, Perusmäessä, Suurpellossa, Saunalahdessa, Kauklahdessa ja Painiityssä.
©Esmerk
Vantaalle nousee uusi Leinelän kaupunginosa
26.8.2010Vantaalle nousee uusi Leinelän kaupunginosa
TV YLE TV2, 24 elo 2010, online:-
Helsingin seudun asuntovajeesta kertovassa jutussa vieraillaan Vantaalle Kehäradan läheisyyteen nousevassa uudessa kaupunginosassa, Leinelässä. Uutta aluetta markkinoidaan innokkaasti, ja siinä on aistittavissa samaa hypetystä kuin Espoon Suurpellossa, josta piti tulla 2000-luvun Tapiola. Vantaa kuitenkin vakuuttaa väistävänsä vastaavat sudenkuopat. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki sanoo, että keskeinen ero Suurpeltoon on se, että Leinelä sijaitsee raideliikenteen varassa.
©Esmerk
Sata pientalotonttia myyntiin tai vuokralle Espoossa
25.8.2010Sata pientalotonttia myyntiin tai vuokralle Espoossa
Taloussanomat, 23 elo 2010, online:-
Espoo tuo myyntiin tai vuokrattavaksi 109 pientalotonttia. Haku järjestetään todennäköisesti loka-marraskuussa 2010. Tontit arvotaan hakemuksen jättäneiden kesken.
Tontteja on tarjolla Tillinmäessä, Vanttilassa, Lasilaaksossa, Järvenperässä, Pitkäniityssä, Perusmäessä, Suurpellossa, Saunalahdessa, Kauklahdessa ja Painiityssä.
©Esmerk
Link to original article
Espoo myy tai vuokraa 109 pientalotonttia
25.8.2010Espoo myy tai vuokraa 109 pientalotonttia
Helsingin Sanomat, 24 elo 2010, s.A10:-
Espoo tuo loppuvuodesta 2010 myyntiin tai vuokrattavaksi 109 pientalotonttia. Tarkempi hakuaika ilmoitetaan myöhemmin. Tontit arvotaan hakemuksen jättäneiden kesken. Tontteja on tarjolla mm. Tillinmäessä, Vanttilassa, Lasilaaksossa, Järvenperässä, Pitkäniityssä, Perusmäessä, Suurpellossa, Saunalahdessa, Kauklahdessa ja Painiityssä.
©Esmerk
Link to original article
Sata pientalotonttia myyntiin tai vuokralle Espoossa
25.8.2010Sata pientalotonttia myyntiin tai vuokralle Espoossa
Helsingin Sanomat, 24 elo 2010, A10:-
Espoon tuo todennäköisesti loka-marraskuussa 2010 myyntiin tai vuokrattavaksi 109 pientalotonttia. Tarkempi hakuaika ilmoitetaan myöhemmin. Tontit arvotaan hakemuksen jättäneiden kesken.
Tontteja on tarjolla mm. Tillinmäessä, Vanttilassa, Lasilaaksossa, Järvenperässä, Pitkäniityssä, Perusmäessä, Suurpellossa, Saunalahdessa, Kauklahdessa ja Painiityssä.
©Esmerk
Link to original article
SAFA: Espoon aluesuunnittelussa käytettävä arkkitehtikilpailuja
8.7.2010SAFA: Espoon aluesuunnittelussa käytettävä arkkitehtikilpailuja
Länsiväylä, 07 hei 2010, 3:-
Suomen arkkitehtiliitto SAFA vaatii, että Espoo käyttää jatkossakin arkkitehtikilpailuja uusien asuinalueiden suunnittelussa. SAFA on huolissaan erityisesti Tapiolan alueen ilmeen muuttumisesta.
SAFA huomauttaa, että kaupungin aluesuunnittelussa on tulevaisuudessa lukuisia vaativia kohteita, mm. Suurpellon rakentaminen.
©Esmerk
Suurpellon ensimmäiset talot edenneet harjakorkeuteen
24.6.2010Suurpellon ensimmäiset talot edenneet harjakorkeuteen
Vartti, 23 kes 2010, 5:-
Suurpellon alueen ensimmäiset asuintalot ovat harjakorkeudessa. Talot ovat Asuntosäätiön Klariksentielle rakentamia asumisoikeuskerrostaloja, joihin tulee 58 asuntoa. Valmiita ne ovat vuoden 2010 lopussa.
©Esmerk
Opinmäkeen nousee koulukompleksi
17.6.2010Opinmäkeen nousee koulukompleksi
Länsiväylä, 16 kes 2010, 3:-
Suurpellon Opinmäkeen nousee tulevina vuosina koulukompleksi, johon tulee liikuntahalli sekä tilat kansainväliselle ja suomenkieliselle koululle. Tilojen on tarkoitus valmistua kesällä 2014. Alustava kustannusarvio on 43 milj. euroa. Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee alueen oppilaspaikkojen tarveselvitystä 17.6.2010.
©Esmerk
Mielipide: Suurpellon joukkoliikenneratkaisu tärkeä
27.5.2010Mielipide: Suurpellon joukkoliikenneratkaisu tärkeä
Länsiväylä, 26 tou 2010, 22:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo toteaa mielipidekirjoituksessaan, että Suurpellon alueen vision mukainen toteutus vaatii näyttävästi markkinoidun ja toimivan joukkoliikenneratkaisun. Tavoitteena on, että Suurpellosta tulee innovatiivinen asuinympäristö, jossa vuoteen 2020 mennessä alueen asukkaat ja työntekijät kulkevat 80 % matkoistaan pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä.
Espoolla on nyt hyvä tilaisuus osoittaa, mitä edelläkävijyys ilmastonmuutoksen torjunnassa merkitsee kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
©Esmerk
Tapiolan Asmo Kalpala täyttää 60 vuotta
25.5.2010Tapiolan Asmo Kalpala täyttää 60 vuotta
Helsingin Sanomat, 24 tou 2010, C4:-
Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpala täyttää 60 vuotta 24.5.2010. Kalpalan piti jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana, mutta jatkaa yhtiöryhmän hallintoneuvoston pyynnöstä Tapiolan johdossa vuoden 2012 loppuun.
Syntymäpäivähaastattelussaan Kalpala kertoo, että halusi itse jäädä töihin. Kalpala haluaa luotsata Tapiola-ryhmän yli finanssikriisin sekä liki koko johtoa koskettavan sukupolvenvaihdoksen.
Kalpala on onnistunut ärsyttämään useita pankkialalla korostamalla erilaisuutta sekä kritisoimalla suomalaista finanssimarkkinaa. Kritiikin katsotaan johtuvan siitä, että Tapiola on yltänyt sektorillaan keskisuurten kastiin, mutta jäänyt suurpelureiden varjoon.
Kalpala ei vähättele saavutuksiaan. Parissa kymmenessä vuodessa Tapiolan vahinkovakuutus on kasvanut noin 50 % ja ilman yritysostoja. Pankkitoiminnan Tapiola aloitti nollasta.
©Esmerk
Link to original article
Lillhemtin asukkaat haluavat säilyttää alueen rauhan
25.5.2010Lillhemtin asukkaat haluavat säilyttää alueen rauhan
Länsiväylä, 22 tou 2010, 4:-
Espoon Lillhemtin asukkaat vastustavat liian voimakasta rakentamista alueellaan, sillä he haluavat säilyttää rauhallisen kyläidyllin. Omakotiyhdistys esitteli 18.5.2010 kaupunkisuunnittelulautakunnalle suunnittelun kipukohtia ja kierrätti lautakuntalaisia alueen pikkuteillä. Naapuriin Suurpellolle rakennettava asuinalue muuttaa joka tapauksessa maisemaa, mutta tuo toisaalta myös palveluja lähelle.
Espoo aikoo rakentaa Lillhemtiin uusia teitä, lisätä asukasmäärää ja korottaa rakennusoikeuksia. Lillhemtin kainaloon on nousemassa pientaloalue noin 450 asukkaalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt lähtökohdat ja tavoitteet alueen asemakaavalle osana Suurpellon suunnitelmia.
©Esmerk
Suurpellolle vaaditaan joukkoliikenneyhteyksiä
18.5.2010Suurpellolle vaaditaan joukkoliikenneyhteyksiä
Länsiväylä, 15 tou 2010, 9:-
Netissä porisee -palastalla kerrotaan, että Länsiväylän netissä keskustellaan Suurpellon liikenneyhteyksistä. Keskustelijat vaativat pikaisesti alueelle toimivia bussiyhteyksiä. Kommenteissa myös ihmetellään, miksi Espoossa edelleen rakennetaan siinä uskossa, että ihmiset luopuisivat yksityisautoilusta. Tehdyt joukkoliikenneratkaisut eivät keskustelijoiden mukaan toimi.
©Esmerk
Suurpellon rakentaminen kiihtyy
11.5.2010Suurpellon rakentaminen kiihtyy
Länsiväylä, 08 tou 2010, 1, 3:-
Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Suurpeltoon jo vuoden 2010 lopulla, ja uusia kohteita lähtee rakenteille parasta aikaa. Espoon kaupungin 12:sta omakotitontista on myyty 11. Espoon tonttiasiamies Eero Haataja kertoo, että tuon yhden lisäksi tulee myyntiin vielä kolme tonttia.
Asuntoja on rakenteilla yhteensä noin 400 ja Suurpellon projektinjohtaja Pekka Vilkkulan mukaan määrä nousee vielä sadoilla. Kerrostaloihin valmistuu Asuntosäätiön ja VVO:n asuntoja, todennäköisesti myös vapaa-rahoitteisia kohteitakin.
©Esmerk
Tarkastuslautakunta: Säästötoimet näkyivät Espoon palveluissa v. 2009
5.5.2010Tarkastuslautakunta: Säästötoimet näkyivät Espoon palveluissa v. 2009
Helsingin Sanomat, 04 tou 2010, s.A12:-
Espoon kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikertomuksessa on selvitetty kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista käytännössä. Asetetuista 64 tavoitteesta alle puolet toteutui.
Vastoin lupauksia säästötoimet ovat selvästi heikentäneet sosiaali- ja terveyspalveluita. Esimerkiksi toimeentulotukihakemusten käsittely kesti entistä kauemmin ja iso joukko vanhuksia odotti hoitopaikkaa sairaaloissa. Lisäksi erityisoppilaiden määrä kasvoi, mutta erityisopettajia oli aiempaa vähemmän. Rakennushankkeiden puolella Suurpellon alue on edistynyt odotettua hitaammin.
©Esmerk
Link to original article
Panostus verkkomainontaan kasvanut 11 % 1-3/2010
4.5.2010Panostus verkkomainontaan kasvanut 11 % 1-3/2010
ITViikko, 03 tou 2010, online:-
Verkkomainonnan kasvua edistävän järjestön IAB Finlandin mukaan vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä panostus verkkomainontaan oli 36 miljoonaa euroa. Kasvua kertyi 11 % edellisvuoden vastaavasta ajasta.
Display-mainonnan ja luokiteltujen ilmoitusten osuus oli 18,7 miljoonaa euroa, kasvua 17,7 %. Hakusanamainonnan ja sähköisten hakemistojen osuus summasta oli 17,4 miljoonaa euroa, kasvua vuodentakaiseen 4,7 %. Panostukset sähköisiin hakemistoihin ovat laskeneet huomattavasti.
Hakusanamainonnan luvuista osa jää raportoinnin ulkopuolelle, koska asiakastilejä on siirtynyt mediatoimistoista asiakkaiden omaan hoitoon. IAB Finland etsii tarkempaa tapaa kerätä hakumainonnan panostukset.
Lisäksi luvuista puuttuu verkkomainonnan suurpelaajan Googlen hakusanamainonta. Mukana ovat esimerkiksi mediatoimistot ja hakemistoyritykset Eniro ja Fonecta.
Panostukset avoimiin työpaikkoihin kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä verkossa 10 %, kun vastaava kasvu koko mediamainonnan kohdalla jäi 3,3 %:iin.
©Esmerk
Link to original article
Tarkastuslautakunta: Säästötoimet näkyivät Espoon palveluissa v. 2009
4.5.2010Tarkastuslautakunta: Säästötoimet näkyivät Espoon palveluissa v. 2009
Helsingin Sanomat, 04 tou 2010, s.A12:-
Espoon kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikertomuksessa on selvitetty kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista käytännössä. Asetetuista 64 tavoitteesta alle puolet toteutui.
Vastoin lupauksia säästötoimet ovat selvästi heikentäneet sosiaali- ja terveyspalveluita. Esim. toimeentulotukihakemusten käsittely kesti entistä kauemmin ja iso joukko vanhuksia odotti hoitopaikkaa sairaaloissa. Lisäksi erityisoppilaiden määrä kasvoi, mutta erityisopettajia oli aiempaa vähemmän. Rakennushankkeiden puolella esim. Suurpellon alue on edistynyt odotettua hitaammin.
©Esmerk
Link to original article
Kaukolämpö ja maalämpö kilpasilla Espoon Suurpellossa?
26.4.2010Kaukolämpö ja maalämpö kilpasilla Espoon Suurpellossa?
Rakennuslehti, 22 huh 2010, s.6:-
Fortum rakentaa parhaillaan kaukolämpöverkkoa Espoon Suurpeltoon. Osa alueen asuntorakentajista on kuitenkin kallistumassa maalämmön puoleen. Koska kaupunki ei enää omista energiayhtiötä, rakennuttajilla on vapaat kädet lämmitysjärjestelmän suhteen. Energiaratkaisuja ei ohjailla esim. kaavamerkinnöillä.
Suurpellon projektijohtajan Pekka Vikkulan mukaan tilanteessa ei pitäisi kuitenkaan olla varsinaista ongelmaa. Alueelle tulee myös passiivi- ja matalaenergiataloja, joihin kaukolämpö voi tuntua turhan järeältä ratkaisulta.
Fortumin myyntijohtaja Kristian Rehnström kertoo, että kaukolämpöverkon rakentamista Suurpeltoon jatketaan. Halukkaita liittyjiä varmasti riittää kylliksi. Kaukolämpö sopii lisäksi myös matalaenergiataloihin.
©Esmerk
Fortum rakentaa kaukolämpöverkkoa Suurpellossa
23.4.2010Fortum rakentaa kaukolämpöverkkoa Suurpellossa
Rakennuslehti, 22 huh 2010, 6:-
Fortum rakentaa kaukolämpöverkkoa Espoon Suurpeltoon. Monia alueen asuntorakentajia kiinnostaa myös maalämpö. Espoon kaupunki ei omista enää energiayhtiöitään, joten rakennuttajat voivat päättää lämmitysmenetelmistään itse. Espoo ei halua ohjata Suurpellon energiaratkaisuja pakottavilla kaavamerkinnöillä.
Suurpellon projektijohtaja Pekka Vikkula ei näe tilanteessa ongelmaa. Hän pitää kuitenkin kaukolämpöä riippumattomana ja toimintavarmana vaihtoehtona. Fortumin myyntijohtaja Kristian Rehnströmin mukaan kaukolämpö sopii myös matalaenergiatalojen lämmitykseen. Fortum aikoo jatkaa kaukolämpöverkon laajentamista Suurpellon alueella.
©Esmerk
Niittykummun metroasema haluttaisiin rakentaa jo nyt
15.4.2010Niittykummun metroasema haluttaisiin rakentaa jo nyt
Helsingin Sanomat, 14 huh 2010, A15:-
Helsingin Sanomien artikkelisarjassa esitellään Espoon länsimetron tulevat asemat. Toisena vuorossa on Niittykummun asema, jonka kohdalle aiottiin alunperin louhia vain kallio-onkalo ja itse asema oli tarkoitus rakentaa valmiiksi vasta myöhemmin. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko esittää kuitenkin nyt aseman rakentamista samassa aikataulussa muiden asemien kanssa.
Se vaatisi kuitenkin lisää käyttäjiä, eli alueelle tarvitaan enemmän asuntoja ja toimistoja. Loukon mukaan maanomistajien ja autokauppiaiden kanssa neuvotellaan parhaillaan autokauppojen sijoittamisesta muualle, ja hän lupaa, että suunnitelmia voidaan esitellä vielä touko- tai kesäkuussa 2010.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkisen mukaan asemalla olisi toistaiseksi vain 4 0005 000 käyttäjää, mikä on vain puolet tarvitusta käyttäjämäärästä. Hän arvioi aseman tarvitsevan 300-400 liityntäpysäköintipaikkaa, sillä esim. Kehä II:n varrelta Suurpellosta tulisi luultavasti käyttäjiä.
Metroyhtiö ei ole toistaiseksi varautunut aseman rakentamiseen eikä kustannuksiin ole varattu rahaa. Kokkinen arvioi aseman maksavan 25-30 milj. euroa, mutta hänen mukaansa olisi järkevää ja halvempaa rakentaa se samassa aikataulussa muiden kanssa.
Loukon mukaan tiiviimpi kaavoitus metroaseman seudulla toisi kaupungille varoja maanomistajien kanssa tehdyistä maankäyttösopimuksista.
©Esmerk
Link to original article
Kaukolämmön vaihto maalämpöön herättää eriäviä mielipiteitä
13.4.2010Kaukolämmön vaihto maalämpöön herättää eriäviä mielipiteitä
Hufvudstadsbladet, 11 huh 2010, s.6-7:-
Kaksi kerrostaloa Nokialla vaihtoi taannoin kaukolämmön maalämpöön. Ratkaisuun vaikutti eniten hinta. Isännöitsijä Jarmo Mäkinen kertoo, että vaihdon myötä taloyhtiön energiakustannukset ovat puolittuneet ja sähkönkulutus on pudonnut kolmasosaan siitä, mitä se oli ennen maalämpöön siirtymistä.
Asiantuntijat ovat eri linjoilla siitä, onko kaukolämmön vaihtaminen maalämpöön ekologista vai ei. Ylitarkastaja Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, ettei vaihtaminen ole ekologista. Vaikka maalämpöön siirtyminen vähentäisi energiankulutusta, maalämmön tuottamiseen kuluu energiaa ja siitä aiheutuu päästöjä. Keskitetysti tuotettu kaukolämpö aiheuttaa suhteessa maalämmön tuottamiseen vähemmän päästöjä.
Rakennusalan edustajat näkevät maalämmön vaihtoehtona heille, joka haluavat pudottaa lämmitysenergiakustannuksia. Projektipäällikkö Pasi Först Peabista sanoo, että jos kaukolämpöpumppua käytetään vihreällä energialla, maalämpö on ekologisin vaihtoehto. Först lisää, että kaukolämpö kallistuu tulevaisuudessa.
Pk-seudun isännöitsijät eivät tunne kiinteistöjä, joissa siirryttäisiin kaukolämmöstä maalämpöön. Espoonkruunussa on kuitenkin valittu maalämpö kahteen rakenteilla olevaan taloon. Kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen kertoo, että lisäksi kahdessa vanhemmassa talossa vaihdetaan öljylämmitys maalämpöön tai pelletteihin.
Espoon Suurpeltoon rakennetaan joitakin uusia kerrostaloja, jotka lämmitetään maalämmöllä. Koska Espoon kaupunki ei enää omista energiayhtiötään, rakennusyritykset voivat itse päättää, mitä menetelmää lämmityksessä käytetään.
©Esmerk
Suurpellon suunnitelmia muutetaan Espoossa
29.3.2010Suurpellon suunnitelmia muutetaan Espoossa
Helsingin Sanomat, 26 maa 2010, s.A12:-
Espoossa muokataan Suurpellon alueen suunnitelmia uusiksi. Kehä II:n varteen suunniteltujen suurten toimistorakennusten asemesta alueelle hahmotellaan pikkukaupunkimaista rakentamista. Tavoitteena on, että kaikki arkena tarvittavat palvelut olisivat lähellä katetun kadun varrella. Alueelle suunnitellaan myös lähityöpisteitä, joissa asukkaat voisivat tehdä työtään.
Kookahdeksi kutsutun vyöhykkeen hankkeiden vetäjä Toni Virkkunen uskoo, että tulevaisuudessa yritykset järjestävät työntekijöille työpisteitä heidän kotiensa lähelle. Toimitilaoperaattorit hoitavat käytännön asiat ja järjestävät yhteydet yrityksen pääpaikkaan.
Myös kaupoista pyritään tekemään uudenlaisia. Suuria kauppaketjuja on houkuteltu pohtimaan uusia ratkaisuja, ja esim. HOK-Elanto on jo mukana suunnittelu- ja kehittämisvarauksessa, joka on tehty yhdessä kaupungin kanssa. Verkon kautta tilattavat ostokset voidaan tuoda kerrostalojen alakertojen lokerikkoihin.
Virkkusen mukaan asemakaavaehdotus saadaan päättäjille ehkä vielä vuoden 2010 aikana.
©Esmerk
Link to original article
Suurpellon suunnitelmia muutetaan Espoossa
26.3.2010Suurpellon suunnitelmia muutetaan Espoossa
Helsingin Sanomat, 26 maa 2010, s.A12:-
Espoossa muokataan Suurpellon alueen suunnitelmia uusiksi. Kehä II:n varteen suunniteltujen suurten toimistorakennusten asemesta alueelle hahmotellaan pikkukaupunkimaista rakentamista. Tavoitteena on, että kaikki arkena tarvittavat palvelut olisivat lähellä katetun kadun varrella. Alueelle suunnitellaan myös lähityöpisteitä, joissa asukkaat voisivat tehdä työtään.
Kookahdeksi kutsutun vyöhykkeen hankkeiden vetäjä Toni Virkkunen uskoo, että tulevaisuudessa yritykset järjestävät työntekijöille työpisteitä heidän kotiensa lähelle. Toimitilaoperaattorit hoitavat käytännön asiat ja järjestävät yhteydet yrityksen pääpaikkaan.
Myös kaupoista pyritään tekemään uudenlaisia. Suuria kauppaketjuja on houkuteltu pohtimaan uusia ratkaisuja. Verkon kautta tilattavat ostokset voidaan tuoda kerrostalojen alakertojen lokerikkoihin.
Virkkusen mukaan asemakaavaehdotus saadaan päättäjille ehkä vielä vuoden 2010 aikana.
©Esmerk
Link to original article
Kolumni: Hitas-järjestelmän kuihtuminen olisi sääli
25.3.2010Kolumni: Hitas-järjestelmän kuihtuminen olisi sääli
HS Verkkoliite, 24 maa 2010, online:-
Toimittaja Marja Salmela kirjoittaa Kolumni-palstalla Helsingin hitas-tonteista. Salmelan mukaan asuntojen hinnat nousevat Helsingissä uusiin ennätyksiin, joten ensiasunnon ostajien ja nuorten lapsiperheiden apuna voisivat toimia kaupungin vuokratonteille rakennetut kohtuuhintaiset hitas-asunnot.
Nyt on kuitenkin käymässä niin, ettei hitas-taloille löydy tarpeeksi rakennuttajia. Jäljellä ovat vain kaupungin oma Asuntotuotantotoimisto ATT ja Asuntosäätiö. ATT:llä on ollut kovassa vauhdissa, sillä se on rakennuttamassa valtion lamatuen avulla ennätysmäärää vuokra-asuntoja ja myös runsaasti asumisoikeusasuntoja. Asuntosäätiö on kuitenkin aika tekijä, ja sillä on vedettävänään omat rakennushankkeensa mm. Espoon Suurpellossa.
Kiinteistövirasto on kehitellyt mallin, jossa se niputtaa tontteja yhteen. Joukossa on kiinnostavia myytäviä tontteja ja lisänä hitas-vuokratontteja. Urakoitsijoita houkutellaan kilpailemaan tällaisesta paketista
Esimerkiksi Koti kaupungissa ry on saanut tontin Jätkäsaaresta ja valinnut rakennuskohteelle suunnittelijan.
Asuntorakentamisen kenttä on käynyt kovan myllerryksen läpi laman myötä. Suuret ruotsalaiset rakennusfirmat Skanska, NCC ja Peab ovat juurtuneet Suomeen, mutta ne tekevät päätöksiä pohjoismaisten asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Nyt niitä kiinnostaa vapaarahoitteisten omistusasuntojen teko, kun asuntokauppa vetää.
Perinteisesti vuokra-asuntoihin keskittyneet VVO, Sato sekä nykyinen Avara innostuivat myös rakennuttamaan omistusasuntoja nousukaudella, mutta ne säikähtivät pahan kerran laman pysäyttäessä asuntokaupan kuin seinään. Ensimmäisenä asuntotuotantoaan jarrutti Sato ja muut seurasivat pian perässä. Nyt Helsingin kaupungin hitas-vuokratonteille ei tahdo löytyä ottajia.
Salmelan mukaan on sääli, jos hitas-järjestelmä alkaa kuihtua. Helsingin kaupunki toivoo, että yksityiset yhdistykset rakennuttaisivat jäsenilleen kerrostaloja.
©Esmerk
Link to original article
Kolumni: Hitas-järjestelmän kuihtuminen olisi sääli
25.3.2010Kolumni: Hitas-järjestelmän kuihtuminen olisi sääli
HS Verkkoliite, 24 maa 2010, online:-
Toimittaja Marja Salmela kirjoittaa Kolumni-palstalla Helsingin hitas-tonteista. Salmelan mukaan asuntojen hinnat nousevat Helsingissä uusiin ennätyksiin, joten ensiasunnon ostajien ja nuorten lapsiperheiden apuna voisivat toimia kaupungin vuokratonteille rakennetut kohtuuhintaiset hitas-asunnot.
Nyt on kuitenkin käymässä niin, ettei hitas-taloille löydy tarpeeksi rakennuttajia. Jäljellä ovat vain kaupungin oma Asuntotuotantotoimisto ATT ja Asuntosäätiö. ATT:llä on ollut kovassa vauhdissa, sillä se on rakennuttamassa valtion lamatuen avulla ennätysmäärää vuokra-asuntoja ja myös runsaasti asumisoikeusasuntoja. Asuntosäätiö on kuitenkin aika tekijä, ja sillä on vedettävänään omat rakennushankkeensa mm. Espoon Suurpellossa.
Kiinteistövirasto on kehitellyt mallin, jossa se niputtaa tontteja yhteen. Joukossa on kiinnostavia myytäviä tontteja ja lisänä hitas-vuokratontteja. Urakoitsijoita houkutellaan kilpailemaan tällaisesta paketista
Esimerkiksi Koti kaupungissa ry on saanut tontin Jätkäsaaresta ja valinnut rakennuskohteelle suunnittelijan.
Asuntorakentamisen kenttä on käynyt kovan myllerryksen läpi laman myötä. Suuret ruotsalaiset rakennusfirmat Skanska, NCC ja Peab ovat juurtuneet Suomeen, mutta ne tekevät päätöksiä pohjoismaisten asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Nyt niitä kiinnostaa vapaarahoitteisten omistusasuntojen teko, kun asuntokauppa vetää.
Perinteisesti vuokra-asuntoihin keskittyneet VVO, Sato sekä nykyinen Avara innostuivat myös rakennuttamaan omistusasuntoja nousukaudella, mutta ne säikähtivät pahan kerran laman pysäyttäessä asuntokaupan kuin seinään. Ensimmäisenä asuntotuotantoaan jarrutti Sato ja muut seurasivat pian perässä. Nyt Helsingin kaupungin hitas-vuokratonteille ei tahdo löytyä ottajia.
Salmelan mukaan on sääli, jos hitas-järjestelmä alkaa kuihtua. Helsingin kaupunki toivoo, että yksityiset yhdistykset rakennuttaisivat jäsenilleen kerrostaloja.
©Esmerk
Link to original article
Kolumni: Hitas-järjestelmän kuihtuminen olisi sääli
25.3.2010Kolumni: Hitas-järjestelmän kuihtuminen olisi sääli
Helsingin Sanomat, 24 maa 2010, s.A2:-
Toimittaja Marja Salmela kirjoittaa Kolumni-palstalla Helsingin hitas-tonteista. Salmelan mukaan asuntojen hinnat nousevat Helsingissä uusiin ennätyksiin, joten ensiasunnon ostajien ja nuorten lapsiperheiden apuna voisivat toimia kaupungin vuokratonteille rakennetut kohtuuhintaiset hitas-asunnot.
Nyt on kuitenkin käymässä niin, ettei hitas-taloille löydy tarpeeksi rakennuttajia. Jäljellä ovat vain kaupungin oma Asuntotuotantotoimisto ATT ja Asuntosäätiö. ATT:llä on ollut kovassa vauhdissa, sillä se on rakennuttamassa valtion lamatuen avulla ennätysmäärää vuokra-asuntoja ja myös runsaasti asumisoikeusasuntoja. Asuntosäätiö on kuitenkin aika tekijä, ja sillä on vedettävänään omat rakennushankkeensa mm. Espoon Suurpellossa.
Kiinteistövirasto on kehitellyt mallin, jossa se niputtaa tontteja yhteen. Joukossa on kiinnostavia myytäviä tontteja ja lisänä hitas-vuokratontteja. Urakoitsijoita houkutellaan kilpailemaan tällaisesta paketista
Esimerkiksi Koti kaupungissa ry on saanut tontin Jätkäsaaresta ja valinnut rakennuskohteelle suunnittelijan.
Asuntorakentamisen kenttä on käynyt kovan myllerryksen läpi laman myötä. Suuret ruotsalaiset rakennusfirmat Skanska, NCC ja Peab ovat juurtuneet Suomeen, mutta ne tekevät päätöksiä pohjoismaisten asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Nyt niitä kiinnostaa vapaarahoitteisten omistusasuntojen teko, kun asuntokauppa vetää.
Perinteisesti vuokra-asuntoihin keskittyneet VVO, Sato sekä nykyinen Avara innostuivat myös rakennuttamaan omistusasuntoja nousukaudella, mutta ne säikähtivät pahan kerran laman pysäyttäessä asuntokaupan kuin seinään. Ensimmäisenä asuntotuotantoaan jarrutti Sato ja muut seurasivat pian perässä. Nyt Helsingin kaupungin hitas-vuokratonteille ei tahdo löytyä ottajia.
Salmelan mukaan on sääli, jos hitas-järjestelmä alkaa kuihtua. Helsingin kaupunki toivoo, että yksityiset yhdistykset rakennuttaisivat jäsenilleen kerrostaloja.
©Esmerk
Link to original article
Vehviläinen: Finnair ei ole kriisiyhtiö
19.3.2010Vehviläinen: Finnair ei ole kriisiyhtiö
Kauppalehti Optio, 18 maa 2010, 5/2010 s.36-41:-
Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen mukaan Finnair ei ole kriisiyhtiö, vaikka vuoden 2009 tappiot ovat 180 milj. euroa. Hän puolustaa näkemystään sillä, että yhtiön kassassa on 600 milj. euroa ja rahoitusvalmiuksia on saman verran. Laivasto on nuori, asiakastyytyväisyys hyvä ja säännöllisyys hyvä.
Aasiassa on nähtävissä valonpilkahduksia, sillä siellä maanosan sisäinen liikenne lisääntyy. Finnairissa on jo huomattu rahtiliikenteen viriäminen.
Valonpilkahdusten vastapainona lentoliikenne on kokenut kaikkien aikojen syöksyn. Jo nyt on ylikapasiteettia. Halpalentoyhtiöt vaikuttavat Suomessakin yhä enemmän. Lisäksi lentoliput ovat halvempia kuin milloinkaan.
Henkilöstöjohtaminen on Vehviläisen suurin haaste. Hänen mukaansa siitä ei voi olla kaikin puolin ylpeä. Jotkut esimiehet eivät ole sisäistäneet kokonaisvastuuta alaisista. Kaikki finnairilaiset ovat kuitenkin samassa veneessä. Vehviläisen mukaan ihmisten johtaminen yhtiössä on ollut operatiivista eikä ihmismäistä. Hän tahtoo puuttua tähän epäkohtaan.
Finnair kaavailee jatkavansa suurpelurina Aasian-liikenteessä. Yhtiö on myös kiinnostunut Pohjois-Amerikan kohteista. Euroopassa yritys miettii, kuka hoitaa Aasian syöttöliikennettä.
Vehviläinen pitää Finnairin pääkilpailijoina Lufthansaa, KLM:ää ja Air France. Suomessa Finnairin strategia pysynee ennallaan.
©Esmerk
Työttömien määrän ennustetaan Suomessa nousevan v. 2010
25.1.2010Työttömien määrän ennustetaan Suomessa nousevan v. 2010
Talouselämä, 22 tam 2010, 36-37:-
Ilmiöt-palstalla todetaan, että työttömyys on noussut selvästi Suomessa. Työministeriö arvioi, että vuonna 2010 työttömien määrä kasvaa 60 000 ihmisellä.
Espoossa työttömyysaste nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuonna 2009. Nokia ja Espoon kaupunki ovat Espoon suurimmat työllistäjät. Muita suuria työllistäjiä ovat TKK, Jorvin sairaala, Tapiola, VTT, TietoEnator, Inex Partners, Orion ja Fortum.
Espoo-visio 2020 ilmoittaa, että Espoo haluaa olla edelläkävijä monessa asiassa. Vuotta 2020 ennen kaupunki saa ainakin metron. Suur-Leppävaara kasvaa sekä Suurpellon asuinalue syntyy ja Aalto-yliopisto käy taloksi.
©Esmerk
HSY:n Inkinen toivoo biojätteen hyötykäytön kasvua pk-seudulla
5.1.2010HSY:n Inkinen toivoo biojätteen hyötykäytön kasvua pk-seudulla
Hufvudstadsbladet, 04 tam 2010, s.6:-
YTV:n tilalle ovat vuoden 2010 alusta syntyneet Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). HSY:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Raimo Inkinen.
Inkinen kertoo, että nyt pohditaan kuluttajien lajitteleman biojätteen jatkokäyttöä sekä sitä, miten Espoon Blominmäen vedenpuhdistamossa syntyvä liete käytetään. Jätteet ja liete voitaisiin muuttaa biokaasuksi, jota käytettäisiin bussien ja jäteautojen polttoaineena. Kaasua voitaisiin myös hyödyntää sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. HSY päättää asiasta keväällä 2010.
Inkisen toimialueeseen kuuluvat mm. ilmastoasiat. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaan tavoitteena on karsia kasvihuonekaasupäästöjä selvästi vuoteen 2030 mennessä. Inkinen pohtii, onko strategia laadittu liian vaatimattomaksi. Hänen mielestään ilmastostrategian tavoitetta pitäisi entisestään kiristää. Inkinen toivoo myös strategiaa, jossa pyrittäisiin vähentämään kivihiilen käyttöä ja korvaamaan sitä jollakin muulla. Yksi vaihtoehto olisi jätteistä tuotettu kaukolämpö.
Inkinen tietää, että kuluttajat suhtautuvat eri tavoin jätteiden lajitteluun. Jatkossa HSY haluaa nostaa jätteiden lajitteluastetta, mistä johtuen lajitteluverkkoa uudistetaan mm. lisäämällä Sortti-asemien määrää. Mahdollinen malli olisi jätteiden imujärjestelmä, jollaista suunnitellaan Espoon Suurpeltoon ja Marja-Vantaalle. Tehokkaampi lajittelu voi toisaalta nostaa jätemaksuja. Myös Helsingin seudun vesimaksuja tarkistetaan.
©Esmerk
Helsinki satsaa energiatehokkaaseen rakentamiseen
28.12.2009Helsinki satsaa energiatehokkaaseen rakentamiseen
Hufvudstadsbladet, 27 jou 2009, s.14:-
Helsingin kaupunki haluaa panostaa energiatehokkaaseen rakentamiseen. Uusien talojen rakennushankkeissa halutaan jopa alittaa kansalliset energiatehokkuuden vaatimukset. Helsinki on kirjannut vaatimukset vuoden 2010 budjettiin. Kun kaupunki luovuttaa tontteja, tonteille rakennettavien talojen on kuuluttava energiatehokkaan rakentamisen A-luokkaan.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen toteaa, että energiatehokkuuden vaatimusten tiukentuminen pakottaa rakennusalan pohtimaan entistä enemmän sitä, mikä lämmitysmuoto uusiin taloihin valitaan. Myös rakennusmateriaalien, ikkunoiden ja eritysratkaisujen valintaan pitää kiinnittää huomiota.
Pääkaupunkiseudulla vain Helsinki on tehnyt selvän linjauksen energiatehokkuuden luokittelun A-luokkaan pyrkimisestä. Espoossa energiatehokas rakentaminen on vapaaehtoista. Kaupungin tekninen johtaja Olavi Louko sanoo, että Espoo seuraa kansallisia normeja. Vantaa kehittää energiatehokasta rakentamista toiminnassaan vähitellen. Projektipäällikkö Reijo Sandberg toteaa, että rakentaminen painottuu jatkossa passiivitalojen puolelle.
Asuntosäätiön Mäkeläinen toteaa, että energiatehokasta rakentamista pyritään kehittämään monien eri hankkeiden avulla. Espoon Suurpeltoon on rakenteilla erityinen, energiatehokas asuntoalue. Suurpellon hankkeen avulla Asuntosäätiö haluaa kehittää mallia energiatehokkaasta asumisesta ja elämisestä.
©Esmerk
Espoo rakentaa länsimetroa ja Suurpeltoa vuonna 2010
20.11.2009Espoo rakentaa länsimetroa ja Suurpeltoa vuonna 2010
Länsiväylä, 31 lok 2009, 4:-
Espoon suurimpia rakennuskohteita vuonna 2010 ovat länsimetro ja Tapiolan keskustan uudistaminen sekä Suurpelto. Länsimetron rakentaminen alkaa Espoossa vuoden 2010 alussa.
Metroasema sijoittuu Tapiolassa Merituulentien alle.
©Esmerk
Espoo rakentaa länsimetroa ja Suurpeltoa vuonna 2010
20.11.2009Espoo rakentaa länsimetroa ja Suurpeltoa vuonna 2010
Länsiväylä, 31 lok 2009, 4:-
Espoon suurimpia rakennuskohteita vuonna 2010 ovat länsimetro ja Tapiolan keskustan uudistaminen sekä Suurpelto. Länsimetron rakentaminen alkaa Espoossa vuoden 2010 alussa.
Metroasema sijoittuu Tapiolassa Merituulentien alle.
Suurpellon Kehä III:en eritasoliittymän rakentaminen alkaa yhdessä Tiehallinnon kanssa vuonna 2010.
©Esmerk
Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2010
9.11.2009Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2010
RADIO YLE Ylen Aikainen, 30 lok 2009, online:-
Espoo aikoo nostaa veroprosenttia 17,75 %;iin ja ottaa reippaasti lainaa v. 2010. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen budjettiehdotus on veronkorotuksista huolimatta alijäämäinen, sillä palvelut pyritään pitämään hyvinä.
Espoo investoi taloustilanteeseen nähden paljon. Merkittäviä kohteita ovat mm. Länsimetro ja Suurpelto. Investointeja rahoitetaan lainarahan lisäksi rahastoja purkamalla.
Palvelutuotantoa tehostetaan mm. pieniä yksiköitä yhdistämällä.
©Esmerk
Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2010
9.11.2009Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2010
RADIO YLE Ylen Aikainen, 30 lok 2009, online:-
Espoo aikoo nostaa veroprosenttia 17,75 %;iin ja ottaa reippaasti lainaa v. 2010. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen budjettiehdotus on veronkorotuksista huolimatta alijäämäinen, sillä palvelut pyritään pitämään hyvinä.
Espoo investoi taloustilanteeseen nähden paljon. Merkittäviä kohteita ovat mm. Länsimetro ja Suurpelto. Investointeja rahoitetaan lainarahan lisäksi rahastoja purkamalla.
Palvelutuotantoa tehostetaan mm. pieniä yksiköitä yhdistämällä.
©Esmerk
Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle vaikea
3.11.2009Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle vaikea
TV YLE TV2, 30 lok 2009, online:-
Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle taloudellisesti rankka. Verotulot jäävät reiluun 1 080 milj. euroon, vaikka kiinteistöveron alaraja nousee ja kunnallisveroa korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori kertoo, että kaupunki lisää lainanottoaan n. 150 milj. eurolla vuonna 2010. Rahastonpurkuja tehdään 40 milj. eurolla. Näillä keinoilla tähdätään siihen, että Espoon palvelutaso pysyisi hyvänä jatkossakin.
Rahastojen purulla ja lainoilla kaupunki pyrkii huolehtimaan myös investoinneista. Suurimpia hankkeita ovat Kehä I:n perusparannus, Länsimetro, Suurpelto ja Suviniitty.
Säästöjä etsitään mm. sähköistä asiointia kehittämällä sekä erikielisiä palveluja yhdistämällä. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kertoo, että budjettiin ei sisälly päiväkotien eikä koulujen lakkauttamisia. Palveluverkon kokonaisrakenne aiotaan kuitenkin käydä läpi. Espoon palveluverkosto on tällä hetkellä erittäin tiheä.
Espoon vuoden 2010 budjetin alijäämä on 86 milj. euroa ilman satunnaiseriä. Tuorin mukaan kaksi seuraavaakin vuotta mennään alijäämäisenä. Taantumasta huolimatta kaupunki ei aio lomauttaa eikä irtisanoa henkilöstöään.
©Esmerk
Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2010
3.11.2009Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2010
Helsingin Sanomat, 31 lok 2009, A3, A17:-
Espoon kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen mukaan kaupungin on turvattava suuryritysten elinolot, sillä niiden tuomat veroeurot ovat kaupungille elintärkeitä. Kokkonen arvioi 30.10.2009 esitetyn talousarvioehdotuksen olevan kurjin 15 vuoteen. Ehdotus on 86 milj. euroa miinuksella ja vuosikate on käytännössä nolla.
Investointeja varten on otettava lainaa, ja Espoo on nyt kaksinkertaistamassa lainamääränsä. Nyt lainaa on 220 milj. euroa, mutta parin vuoden päästä jo 453 milj. euroa. Investointeja vaativat esim. Suurpellon uuden asuinalueen tiet ja vesijohdot, Kehä I ja Tapiolan kehittäminen.
Espoo kamppailee lamaa vastaan myös rahastojen voimin, joista puretaan 40 milj. euroa vuonna 2010. Kokkonen muistuttaakin, että Espoo ei ole kriisissä, vaan sen vahva tase kestää heikommatkin ajat.
Taantuma sattuu Espooseen silti keskivertokuntaa pahemmin, sillä valtaosa sen tuloista on peräisin veroista. Kaupunkilaisten arjessa nipistäminen näkyy esim. koulusäästöinä, sähköisen asioinnin lisäämisenä ja terveysasemien sijaintina. Kokkonen kuitenkin lupaa palvelujen pysyvän hyvidnä myös kurjina aikoina.
©Esmerk
Link to original article
Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle vaikea
3.11.2009Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle vaikea
TV YLE TV2, 30 lok 2009, online:-
Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle taloudellisesti rankka. Verotulot jäävät reiluun 1 080 milj. euroon, vaikka kiinteistöveron alaraja nousee ja kunnallisveroa korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori kertoo, että kaupunki lisää lainanottoaan n. 150 milj. eurolla vuonna 2010. Rahastonpurkuja tehdään 40 milj. eurolla. Näillä keinoilla tähdätään siihen, että Espoon palvelutaso pysyisi hyvänä jatkossakin.
Rahastojen purulla ja lainoilla kaupunki pyrkii huolehtimaan myös investoinneista. Suurimpia hankkeita ovat Kehä I:n perusparannus, Länsimetro, Suurpelto ja Suviniitty.
Säästöjä etsitään mm. sähköistä asiointia kehittämällä sekä erikielisiä palveluja yhdistämällä. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kertoo, että budjettiin ei sisälly päiväkotien eikä koulujen lakkauttamisia. Palveluverkon kokonaisrakenne aiotaan kuitenkin käydä läpi. Espoon palveluverkosto on tällä hetkellä erittäin tiheä.
Espoon vuoden 2010 budjetin alijäämä on 86 milj. euroa ilman satunnaiseriä. Tuorin mukaan kaksi seuraavaakin vuotta mennään alijäämäisenä. Taantumasta huolimatta kaupunki ei aio lomauttaa eikä irtisanoa henkilöstöään.
©Esmerk
Suurpeltoon kaavaillaan lastentaloa
27.10.2009Suurpeltoon kaavaillaan lastentaloa
Helsingin Sanomat, 26 lok 2009, A9:-
Espoon kaupunki suunnittelee Suurpeltoon lastentaloa, johon tulisi päiväkoti, neuvola sekä asukkaiden harrastetiloja. Rakennuskustannukset olisivat noin 4,4 milj. euroa, ja talo haluttaisiin ottaa käyttöön vuonna 2011.
©Esmerk
Link to original article
TaiKin opiskelijoita mukaan Suurpellon markkinointiin
27.10.2009TaiKin opiskelijoita mukaan Suurpellon markkinointiin
Kauppalehti, 26 lok 2009, Markkinointi 18:-
Suurpeltoa markkinoiva yhtiö on ottanut suunnittelutyöhön mukaan Taideteollisen korkeakoulun muotoilun opiskelijoita pohtimaan tulevaisuuden käyttäjien tarpeita. Suurpellon Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Leena Manner sanoo, että korkeakouluyhteistyöllä haetaan innovatiivisia ideoita Suurpellon elin- ja työskentely-ympäristöön. Trendianalyytikko Kati Hienonen kertoo, että projektissa sovellettiin konseptisuunnittelun työkaluja, kuten käyttäjätietoa.
Ideapeltolaiset haastattelivat pk- ja suuryritysten edustajia, asiantuntijoita ja asukkaita. Opiskelijat ovat luoneet mm. Oma Askel -konseptin, joka tarjoaa työkaluja ekologiseen toimintaan. Opiskelija Otto Schultz sanoo, että Suurpellossa kannustettaisiin ekologisten pisteiden keräämiseen klubikortille. Palkintoina voisi olla vaikkapa YTV:n matkakortti tai lahjakortti alueen palveluun.
©Esmerk
Espoon Suurpeltoon yhdistetty päiväkoti ja neuvola?
27.10.2009Espoon Suurpeltoon yhdistetty päiväkoti ja neuvola?
Helsingin Sanomat, 26 lok 2009, s.A9:-
Espoon Suurpeltoon suunnitellaan arviolta 4,4 miljoonaa euroa maksavaa lastentaloa. Siihen kuuluisi 66 lapsen päiväkoti, neuvola ja harrastustiloja. Talo pyritään saamaan käyttöön vuonna 2011.
©Esmerk
Link to original article
TaiKin opiskelijoita mukaan Suurpellon markkinointiin
27.10.2009TaiKin opiskelijoita mukaan Suurpellon markkinointiin
Kauppalehti, 26 lok 2009, Markkinointi 18:-
Suurpeltoa markkinoiva yhtiö on ottanut suunnittelutyöhön mukaan Taideteollisen korkeakoulun muotoilun opiskelijoita pohtimaan tulevaisuuden käyttäjien tarpeita. Suurpellon Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Leena Manner sanoo, että korkeakouluyhteistyöllä haetaan innovatiivisia ideoita Suurpellon elin- ja työskentely-ympäristöön. Trendianalyytikko Kati Hienonen kertoo, että projektissa sovellettiin konseptisuunnittelun työkaluja, kuten käyttäjätietoa.
Ideapeltolaiset haastattelivat pk- ja suuryritysten edustajia, asiantuntijoita ja asukkaita.
©Esmerk
Espoo: Ruotsinkieliset koulut säilyvät itsenäisinä
22.10.2009Espoo: Ruotsinkieliset koulut säilyvät itsenäisinä
RADIO YLE Ylen Aikainen, 21 lok 2009, online:-
Espoon ruotsin- ja suomenkielisiä luokkia ei laiteta saman katon alle, sanoo sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä. Virkamiehet ovat ehdottaneet suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen järjestämistä samoissa tiloissa säästösyistä.
Ruotsinkieliset kunnallispoliitikot tuomitsevat ajatuksen.
Espoo aikoo edelleen perustaa Suurpellon asuinalueelle kaksikielisen koulukeskuksen.
©Esmerk
Pitkälä rauhoittelee koulukiistaa
21.10.2009Pitkälä rauhoittelee koulukiistaa
Hufvudstadsbladet, 21 lok 2009, 1, 2-3:-
Espoon kaupungin konsernijohto kieltäytyi 20.10.2009 luovuttamasta paperia, johon sisältyy esitys suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhdistämisestä. Esityksen tehnyt hankejohtaja Jorma Valve toteaa, että työ on vasta selvitysvaiheessa, minkä vuoksi johtoryhmä päätti olla tiedottamatta siitä. Raportti esitellään 30.10.2009, kun Espoo julkistaa vuoden 2010 talousarvion.
Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä rauhoittelee kiistaa ja toteaa, että ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit toimivat hyvin. Hänen mukaansa sivistystoimessa ei ole suunniteltu muutoksia. Kyseessä olisi mahdollisesti Suurpeltoon aiottu kansainvälinen koulu, mutta muutoin strategiat ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Esityksen mukaan ruotsinkielisten koulujen tilakustannukset ovat kalliimpia kuin suomenkielisten. Pitkälä toteaa kuitenkin, että oppilaskohtaiset kustannukset ovat ruotsinkielisellä puolella pienemmät.
Yhteiskuntatieteilijä Kjell Herberts Vaasasta painottaa, että Espoo ei voi ryhtyä perustamaan kaksikielisiä kouluja ilman kielisosiologian asiantuntijoita.
©Esmerk
Suurpellon rakentaminen käynnistyi
29.9.2009Suurpellon rakentaminen käynnistyi
Rakennuslehti, 10 syy 2009, 3, 9:-
Espoon Suurpeltoon suunniteltuun moderniin puistokaupunginosaan odotetaan 10 000:tä asukasta. Asuntosäätiö ja VVO ovat jo käynnistäneet omien kohteidensa rakentamisen.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja, rakennusneuvos Anja Mäkeläinen kertoo Asuntosäätiön rakennuttavan alueelle yli 1 000 asuntoa. Ensimmäinen kohde tehdään neuvottelu-urakkana Peabin kanssa. Pääpaino tulee alkuvaiheessa olemaan asumisoikeusasunnoissa, joiden kova kysyntä on yllättänyt, Mäkeläinen toteaa.
Mäkeläinen painottaa asukasyhteistyön merkitystä kaavoitusprosessissa. Suunnittelun lähtökohdaksi on on otettu hyvä elämänlaatu, erilainen asuminen ja sekoittunut kaupunkirakenne.
Suurpellossa testataan alueellista jätehuoltoratkaisua ja energiaystävällisiä lämmitysratkaisuja. Alueella on meneillään myös useita tutkimus- ja kehityshankkeita.
©Esmerk
YIT ja Envac laajentavat yhteistyötä jätteenkeruujärjestelmissä
29.9.2009YIT ja Envac laajentavat yhteistyötä jätteenkeruujärjestelmissä
Press Release, 16 syy 2009, YIT online:-
YIT ja ruotsalainen Envac ovat sopineet laajemmasta yhteistyöstä alipaineella toimivien jätteenkeruujärjestelmien rakentamisessa. Envac-jätteenkeruujärjestelmä kuljettaa esim. asuinalueella syntyvät jätteet alipaineen avulla maanalaisia putkia pitkin jäteterminaaleihin, joista ne siirretään jäteautolla käsittelylaitoksiin tai kierrätyskeskuksiin. YIT voi jatkossa toimittaa kiinteiden alueellisten järjestelmien lisäksi sovelluksia esimerkiksi sairaaloihin, liikekeskuksiin ja lentokentille. Uusi sopimus laajentaa toiminnan myös Venäjälle ja Baltian maihin.
YIT toimittaa Suomen ensimmäisen koko asuinalueen kattavan Envac-jätteenkeruujärjestelmän Suurpellon alueelle Espooseen. Rakennustyöt ovat käynnissä ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle syksyllä 2010.
Pääkaupunkiseudulla sekä suurimmissa kaupungeissa on suunnitteilla kymmeniä aluehankkeita, joihin liittyy jätteiden keruu alipainejärjestelmällä. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren ja Kalasataman sekä Vantaan Marja-Vantaan aluehankkeissa on esitetty jätehuoltoon automaattista jätteenkeruujärjestelmää.
©Esmerk
Link to original article
Mielipide: Histaan rakennettava raitiotie
29.9.2009Mielipide: Histaan rakennettava raitiotie
Metro, 28 syy 2009, 17:-
Helsinkiläinen Mikko Alameri toteaa mielipidekirjoituksessaan, että kolme jäsentä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnasta on vaatinut ratayhteyden varmistamista ennen Histan rakentamista. Raskasta ratayhteyttä järkevämpää on kuitenkin toteuttaa Histan raideyhteys raitiotienä keskieurooppalaiseen tyyliin.
Raitiotie on edullinen ja nopea tapa rakentaa kestävää ja taloudellista kaupunkiliikennettä. Reitti voidaan vetää Histasta Espoon keskukseen ja edelleen Suurpellon kautta Matinkylään.
©Esmerk
Suurpellon rakentaminen käynnistyy Sokrateella
29.9.2009Suurpellon rakentaminen käynnistyy Sokrateella
Kirkkonummen Sanomat, 19 hei 2009, 5:-
Espoon Suurpellon rakentaminen alkaa Sokrates-hankkeella. Peab Oy:n kanssa tehtävä urakkasopimus kattaa 58 korkotuettua asumisoikeusasuntoa.
Kyseessä on Asuntosäätiön ensimmäinen rakennuskohde Suurpellossa. Johtaja Raija Mäkinen Asuntosäätiöstä kertoo, että asumisoikeusasuntojen kysyntä on ollut erittäin hyvä.
Asuntosäätiö panostaa rakentamisessa Suurpellon vision mukaisesti uusiutuvaan energiaan tuomalla maalämmön kerrostaloihin.
©Esmerk
Suurpellon rakentaminen käynnistyi Espoossa
29.9.2009Suurpellon rakentaminen käynnistyi Espoossa
Rakennuslehti, 10 syy 2009, 3, 9:-
Espoon Suurpeltoon suunniteltuun moderniin puistokaupunginosaan odotetaan 10 000:tä asukasta. Asuntosäätiö ja VVO ovat jo käynnistäneet omien kohteidensa rakentamisen.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja, rakennusneuvos Anja Mäkeläinen kertoo Asuntosäätiön rakennuttavan alueelle yli 1 000 asuntoa. Ensimmäinen kohde tehdään neuvottelu-urakkana Peabin kanssa. Pääpaino tulee alkuvaiheessa olemaan asumisoikeusasunnoissa, joiden kova kysyntä on yllättänyt, Mäkeläinen toteaa.
Mäkeläinen painottaa asukasyhteistyön merkitystä kaavoitusprosessissa. Suunnittelun lähtökohdaksi on on otettu hyvä elämänlaatu, erilainen asuminen ja sekoittunut kaupunkirakenne. Mäkeläinen vertaa Suurpeltoa haasteena Tapiolaan.
Suurpellossa testataan alueellista jätehuoltoratkaisua ja energiaystävällisiä lämmitysratkaisuja. Alueella on meneillään myös useita tutkimus- ja kehityshankkeita.
©Esmerk