Suurpellon 325 hehtaarin pinta-alasta vasta noin 90 hehtaaria on vahvistettua kaava-aluetta. Pohjoisosan kaava-alueet IV ja V käsittävät noin 110 hehtaarin suuruisen alueen aina Turunväylälle asti. Näiden maiden kaavoitus on hyvässä käynnissä. Alue kaavoitetaan Suurpellon suunnittelutavoitteiden mukaisesti urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi arvokas kulttuurimaisema huomioiden. Kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt tarkistetut asemakaavaehdotukset, pääsevät kuntalaiset näkemään ja kommentoimaan niitä.
Pohjoisosan asemakaavat Suurpelto IV ja Suurpelto V ovat jo olleet ehdotuksina kuntalaisten nähtävillä keväällä 2008. Ehdotuksia on päätetty kuitenkin tarkistaa lisäämällä asuinrakennusoikeutta, vähentämällä kunnallisteknisiä kustannuksia ja tutkimalla uudelleen mahdollisten tulevien pikaraitioteiden sijainti siten, että ne parhaiten palvelevat tulevia asukkaita.
Alue käsittää kaikkiaan 110 hehtaaria, josta suunnitellaan viheralueiksi noin 50 hehtaaria. Kunnallistekniikan suunnittelu on jo alkanut ja alue pyritään liittämään myös Suurpellon imujätejärjestelmään. Keskelle jää asukkaiden iloksi ja virkistykseksi Suurpellon laaja vihersydän, Pohjanpelto. Sen reunalla sijaitsee historiallinen Gerkin kartano. Pohjanpellon läpi virtaa Lukupuro, joka linjataan uudelleen puistomaisemaan sopivaksi purouomaksi. Näille kahdelle kaava-alueelle on tulossa asuinkerrostaloja ja pientaloja n. 5 000 asukkaalle riippuen tarkistetuttujen asemakaavojen lopullisesta mitoituksesta. Asuinkerrostalot sijoittuvat kaavojen "kyläkeskusten" ja tulevan pikaraitiotien asemien tuntumaan sekä IV alueen pohjoisosaan. Kerrosluvut vaihtelevat III-VI välillä. Turunväylän varteen melualueelle on sijoitettu toimistokortteleita, jonne voisi sijoittua n. 3 000 työntekijää. Asukkaita palvelemaan rakennetaan olemassa olevan koulun lisäksi toinen koulu, neljä päiväkotia sekä perhetukikeskus. Asuinrakennusten yhteyteen tullaan myös toteuttamaan asukkaiden yhteistiloja. Kaava-alueille valmistellaan myös lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmat.
Asemakaavoja valmistelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa apulaisasemakaavapäällikkö Marjut Huvinen sekä arkkitehti Johanna Backas ja konsulttina toimii Eriksson Arkkitehdit Oy. Ehdotukset ovat vielä valmisteluvaiheessa, mutta kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt uudet ehdotukset alueen kaavoista, pääsevät kansalaiset kertomaan niistä mielipiteensä. Ehdotus on 30 päivää nähtävillä, jonka jälkeen kaava etenee kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon hyväksymistä varten. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi vuoden loppuun mennessä.